Suomeen tarvitaan kansallinen puolustusrahasto ja puolustusvero
Mistä kyse? Geopoliittinen tilanne, Euroopan turvallisuustilanne sekä USA:n kohdalla lisääntynyt epävarmuus johtavat tilanteeseen, jossa tarvitaan konkreettisia ratkaisuja puolustuksen vahvistamiseksi. Siksi esitän Suomeen miljardien eurojen kansallista puolustus- ja valmiusrahastoa, joka rahoitettaisiin velalla. Lisäksi pidän todennäköisenä, että Suomessa tarvitaan myös erillinen puolustusvero.
Suomessa on tällä hetkellä erittäin vahva konsensus siitä, että isänmaan turvallisuuteen pitää panostaa entistä enemmän. Keinoistakin pitäisi alkaa keskustella ihan tosissaan ja mieluiten niin, että kokonaisturvallisuuden konsepti ohjaa ajatteluamme.
Miksi esitän miljardien eurojen kansallista puolustus- ja valmiusrahastoa?
Kansallinen turvallisuus vaatii myös yhteiskunnallista eheyttä ja siksi on tärkeää, että puolustuksen panostuksia ei tehdä hyvinvointivaltion ja ihmisten arjen palveluiden ja tuen kustannuksella. Kommentit siitä, että puolustuksen vahvistamiseksi pitäisi leikata eläkkeitä tai sosiaaliturvaa, ovat myrkkyä maanpuolustustahdolle ja sitä kautta kansalliselle turvallisuudelle. Kansallinen puolustus- ja valmiusrahasto onkin vastaus siihen haasteeseen, että Suomen puolustuskyky ja valmius ei voi perustua leikkauksille sosiaaliturvaan ja hyvinvointivaltion palveluihin.
Ennen siirtymistäni yritysmaailmaan toimin pääministereiden erityisavustajana hallituksessa, joka teki historiallisen suuren hankintapäätöksen uusista F-35-hävittäjistä. Mielestäni on selvää, että puolustusmenojen kasvupaine jatkuu pitkälle 2030-luvulle asti, ja samaa koskee myös valmiuden ylläpitoa ja parannuksia.
Kokoluokka näissä asioissa on niin valtava, että emme selviä budjetin osaoptimoinnilla. Puolustus- ja valmiusrahaston tarkan koon on perustuttava viranomaisten arvioihin, mutta se on varmaa, että summassa on yhdeksän nollaa. Geopoliittinen tilanne ja Euroopan turvallisuustilanne sekä epävarmuuksien lisääntyminen USA:n osalta puolustukseen ja valmiuteen panostaminen vaatii miljardeja euroja.
Kysymykseen mistä rahat tarvitaan siis uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuja, kun aikakin on uusi.
Pohjoismaana Suomessa on hyvä olla tietoinen siitä, mitä muissa Pohjoismaissa tällä hetkellä tehdään ja keskustellaan. Tanskan hallitus on jo päättänyt 50 miljardin Tanskan kruunun puolustusrahastosta. Myös Ruotsissa on herätty keskustelemaan puolustuksesta ja valmiudesta täysin uudella tavalla.
Olen keskustellut ruotsalaisten poliitikkojen kanssa useaan otteeseen kokonaisturvallisuudesta ja käynyt puhumassa asiasta Ruotsissa. Tällä hetkellä länsinaapurissamme puhutaan jopa 250 miljardin kruunun velkarahoitteisesta rahastosta, jolla panostettaisiin kokonaisturvallisuuteen ja puolustukseen. Aiemmin mainittu kokonaisturvallisuusajattelu tarkoittaa sitä, että myös Suomen kansallisen puolustus- ja valmiusrahaston avulla on mahdollista vahvistaa myös infrastruktuuria sekä huoltovarmuutta esimerkiksi lääkkeiden ja ruokahuollon osalta.
Kansallinen puolustus- ja valmiusrahasto, jonka kokoluokka siis olisi miljardeja euroja ja joka rahoitettaisiin velalla, ei kuitenkaan yksin riitä. Pidän todennäköisenä, että Suomessa tarvitaan lähitulevaisuudessa myös erillinen puolustusvero, joka olisi hyvin perusteltavissa veronmaksajille.
Erillisen puolustusveron selvittäminen pitäisi aloittaa välittömästi. Päätöksen hallitus voisi tehdä puoliväliriihessä.