Ulkopolitiikassa Suomesta on tullut tekopyhä tuomari

Suomen pitkäaikainen ulkopoliittinen ajattelutapa on peräisin presidentti Urho Kekkosen ajoilta. Kekkosta ja hänen aikaansa en kaipaa. Kaipaan ajattelutapaa, että ulkopolitiikassa Suomen ei pitäisi olla tuomari vaan lääkäri.

Suomen linja on muuttunut. Emme ole enää lääkäri, vaikka Nato-jäsenyytemme mahdollistaisi vielä vahvemman lääkärin roolin. Sen sijaan olemme päättäneet ryhtyä tekopyhäksi tuomariksi, joka juhlapuheissa tuomitsee valtioita, jotka eivät kunnioita kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia, ja joka itse välittää kansainvälisestä oikeudesta ja kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista silloin, kun se meille sopii.

Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran (ps) hallituksen epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka on oma lukunsa. Sillä hetkellä, kun perussuomalaiset kutsuttiin hallitusneuvotteluihin, tiedettiin, että arvot ovat alennusmyynnissä. Sitä ei tiedetty, että mikä tahansa menee läpi – jopa poikkeuslaki, joka on ristiriidassa paitsi EU-lainsäädännön, ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten myös Suomen perustuslain kanssa. Käännytyslaki on osoittanut politiikan ja puolueiden pahimman puolen: oikeusvaltioperiaatetta ei uskalleta puolustaa, jos on vaarana, että populistit kutsuvat sitä epäisänmaalliseksi toiminnaksi.

TÄMÄ siitäkin huolimatta, että nimenomaan oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen joka tilanteessa on isänmaallisuutta ja Suomen puolustamista. Tätä harva johtava poliitikko uskalsi tai halusi sanoa ääneen viime vuonna, ja hiljaista on nytkin. Sen sijaan luotiin narratiivi, jossa Suomen turvallisuus riippuisi käännytyslaista. Se on häpeällinen valhe.

Puolueiden ja poliitikkojen kyvyttömyys puolustaa oikeusvaltioperiaatetta oli sekä pettymys että yllätys. Yllätys siksi, että Suomi on täysin oikein ja johdonmukaisesti sekä tuominnut että taloudellisen ja sotilaallisen avun muodossa vastustanut Venäjän raakoja toimia – niin Venäjän hyökkäyssodan kuin Vladimir Putinin sotarikoksien ja epädemokraattisen politiikan osalta. Suomi on myös ollut erittäin kova Viktor Orbánia ja Unkaria kohtaan. Olemme puolustaneet EU:n oikeusvaltioperiaatetta – paitsi kotimaassa.

Samalla hiljaisuus Gazasta ja Palestiinasta on kauhistuttavaa. Tulee aika, jolloin nykypoliitikkojen on kysyttävä itseltään, miksi teimme niin vähän, miksi emme tehneet aiemmin. Suomen hallitus on halvaantunut hallituksen pienimmän puolueen takia. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanonut, että Suomi tunnustaa Palestiinan valtioksi ”kun aika on oikea”. Milloin aika on oikea, jos ei nyt?

SUOMI voi edelleen olla lääkäri. Voimme kumota käännytyslain ja lopettaa teeskentelyn, että Suomea puolustettaisiin parhaiten rikkomalla kansainvälisiä sopimuksia. Voimme jäädyttää asekaupan Israelin kanssa, jota epäillään Gazassa kansanmurhasta. Voimme tunnustaa Palestiinan valtion. Se on mahdollista, jos alamme toimia, kuten juhlapuheissa julistamme.

Suomen turvallisuus ei vaadi meitä jatkamaan tekopyhänä tuomarina. Emme hyödy mitään siitä, että olemme historian väärällä puolella.

Dimitri Qvintus
ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen, Sdp

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.6.2025